Arkistot

Subscribe

Get the news right in your inbox!

IBD viikko – Näkymätön Crohnin tauti

8.12.2019 2 Comments

Tällä viikolla on vietetty IBD-viikkoa. IBD on tulehduksellinen suolistosairaus sen muotoja ovat Colitis, Crohnin tauti sekä muut suolistosairaudet. IBD:lle ominaista on krooninen maha- suolikanavan tulehdus ja oireettomien kausien vaihtelu. Kaikki sairaudet eivät näy ulospäin ja siksi haluan jakaa oman tarinani.

Lähes 10 vuotta sitten aloin kärsiä kummallisista mahakramppeista ja kuumeilusta. Kävin yleislääkärillä ja verikokeissa monta kertaa, mutta syytä ei löydetty. Eräänä yönä jouduin ambulanssilla sairaalaan, koska kipu oikealla alavatsassa oli niin sietämätön. Sairaalassa epäiltiin umpisuolentulehdusta  ja päädyin päivystyksestä leikkaussaliin. Leikkauksessa kuitenkin todettiin umpisuolen olevan ihan normaali, mutta suolistossa sen sijaan oli jotain vialla. Sain lähetteen tähystykseen, jossa suolistosta otettiin koepaloja. Lopulta tutkimuksien jälkeen minulla todettiin Crohnin tauti. Diagnoosi oli tavallaan myös helpotus, koska tulehdusarvojen heittelyä, voimakkaita kipukohtauksia ja lääkäri/sairaalareissuja oli siihen mennessä ollut jo runsaan puolen vuoden ajan.  

Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus. Se voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella. Tavallisimpia oireita ovat alavatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Tosin oireet ovat yksilöllisiä ja minulla oireena oli taas selittämätön, voimakas painonnousu, jota sitäkin oli tutkittu, koska urheilin tuolloin aktiivisesti 4-5 päivänä viikossa. Jälkeenpäin on ymmärrettävää, että vatsakipujen ja muiden oireiden tutkiminen vie aikaa, koska pitää sulkea pois yksi kerrallaan vaihtoehtoisia syitä/sairauksia. 

Crohnin tauti on loppuelämän sairaus, mistä ei parane vaan sen kanssa on opittava elämään. Sitä hoidetaan lääkkeillä ja vaikeissa tapauksissa leikkauksella. Kun tulehdus on päällä mahani yleensä turpoaa ja on ihan kivikova. Kipu on niin voimakasta, että minulla siihen liittyy toisinaan myös oksentelu. Kivut tulevat aalloissa ja tuntemukset ovat jollain tavalla verrattavissa jopa synnytys supistuksiin. Aina kipuaallon mentyä ohitse pelkää jo seuraavan kouristuksen tuloa. Tätä kestää jatkuvasti niin kauan, kun akuuttihoitona otettava kortisoni alkaa vaikuttamaan.

Kun sairaus todettiin sain lääkityksen. Lääkettä piti ottaa tuhtimäärä joka päivä aamuin ja illoin. Söin lääkkeitä muutamia vuosia, mutta ne eivät sopineet vatsalleni kovin hyvin. Olen vuosien saatossa pystynyt vähentämään lääkkeitä ja lääkärin kanssa yhteisymmärryksessä jättämään ne vallan pois. Tällä hetkellä tulehdus on remissiossa eli horroksessa. Vaikka kipuja ei ole, on suolistoni melko äänekäs ja erilaiset kuplivat äänet saattavat myös aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Se on aina hieman noloa, kun kesken koulun kokeen, kokouksen tai muun hiljaisen hetken mahani päättää alkaa äänekkään konsertin ja joudun selittemään, että ei, minulla ei ole nälkä. Tällä hetkellä käyn sairaalassa parin vuoden välein kontrolleissa. Lääkärini mukaan Alppi-ilmastossa on jotain maagista, koska se vaikuttaa siihen, että tauti on hyvin hallinnassa jopa ilman lääkitystä. 

Koen olevani onnekas, että elämäntapoihin ja ravintoon vaikuttamalla olen oppinut elämään sairauden kanssa melko normaalia elämää. Myös stressitaso on tärkeää pitää matalana, koska jos stressaa silloin alkaa ketjureaktiona herkästi myös tulehdus. Olen lääkärini kanssa keskustellut, että jos jossain vaiheessa tulehduksia alkaa olla useimmin kuin 1-2 kertaa vuodessa on leikkaushoito ainoa minulle mahdollinen hoitomuoto. 

Raskauteen Crohnintauti ei onneksi vaikuttanut juuri mitenkään tai ainakaan niin, että olisin huomannut. Lääkärini sanoi, että jos tulehdusta ei ole ollut aktiivinen juuri ennen raskautta on todennäköistä, että sitä ei tule raskaudenkaan aikana. Suolistosairaudet ovat perinnöllisiä ja nyt vain toivoisin, että sairauteni ei periydy Samuelille. 

IBD yleistyy Suomessa voimakkaasti ja joka vuosi yli 2 000 suomalaista saa IBD-diagnoosin. Suomessa IBD:tä sairastavia on jo yli 50 000!  Sairauden esiintyvyys on Suomessa yksi maailman suurimpia.  Siksi on tärkeää tehdä näkymättömästä sairaudesta näkyvää ja tuoda se myös ihmisten tietoisuuteen. Lisää tietoa löytyy täältä.

Ps. Sveitsissä joulukuu näyttää tältä ja voi nähdä ihmeellisen pilvi/sumumeren!

Kuvat: Krista Saarinen

♥ Anniina

Tuu seuraamaan ulkosuomalaisia juttujani Instagramiin: @mountainsoul.ch

Lue myös:

♥ 6 asiaa, mitä et tiedä minusta

♥ Synnytys tarina – rautakaupasta sairaalaan

♥ Ensimmäiset viikot kotona – vauva 1kk

2 Comments

  • Satu / hollanninsuomalainen 8.12.2019 at 19:04

    Moi, oli mielenkiintoista lukea sinun tarina – mä asun Hollannissa ja mulla on colitis ulcerosa, ollut jo melkein 25 vuotta. Hyvä, että sulla menee noin hyvin!

    • Anniina 10.12.2019 at 09:41

      Ikävä kuulla. Colitis ulcerosa on myös itselleni tuttu, sillä sitä löytyy ihan lähipiiristäni. Toivottavasti se on sinulla hyvin hoidossa siellä Hollannissa. 🙂

    Leave a Reply

    Behind the blog is writing Finnish woman who moved 8 years ago to Switzerland. I am married with Swiss husband and we have baby boy born in August 2019. We live in small village in middle of countryside next to the Swiss alps. I love everything that is visual and creative. Therefore interior, baking and traveling are big part of the blog besides the normal life. I also would like to know you as a reader. I am happy to receive your comments, greetings or feedback. Welcome on board!

    Anniina

    Archive

    Connect

    Follow

    Latest Posts

    Key words

    ×